Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet eivät uusien tutkimustulosten perusteella suurenna mahasyövän riskiä, vaikka niin on epäilty.

Tulokset perustuvat viiden tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin, joka kattoi yhteensä 1 900 lääkityksellä olevan ja 6 500 verrokin seurantatiedot.

Analyysin perusteella lyhyet lääkitykset liittyivät suurentuneeseen mahasyövän riskiin, mutta yhteyttä ei nähty potilailla, joiden lääkitykset jatkuivat yli kolme vuotta.

Jos protonipumpun estäjät todella aiheuttaisivat mahasyöpää, yhteyden pitäisi olla voimakkaampi pitkään lääkityillä, tutkijat kirjoittavat. Lyhyitä lääkityksiä koskeva yhteys selittyy todennäköisesti sillä, että monet mahasyöpäpotilaat saavat oireisiinsa närästyslääkkeitä ennen kuin syöpä on diagnosoitu.

Protonipumpun estäjien on epäilty suurentavan myös muistisairauksien ja monien muiden sairauksien vaaraa, mutta nykytiedon valossa nämäkin riskit todennäköisesti johtuvat pitkälti potilaiden muista sairauksista ja riskitekijöistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL kertoo tiedotteessaan, että XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Tehosteannos suositellaan otettavaksi samaan aikaan influenssarokotuksen kanssa.

Muutamissa Euroopan maissa on jo päätetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskissä oleville jo ennen influenssarokotuksia.

- Koronatilanne on tällä hetkellä Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyvä varautua siihen, että Suomessakin korkean ikänsä tai perussairautensa vuoksi kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhtyä aikaistamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneiden pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Tehosterokotusten kohderyhmät säilyvät ennallaan

THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Uudella tehosteannoksella pyritään vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Ensimmäinen XBB.1.5-varianttiräätälöity rokote sai myyntiluvan syyskuun alussa. Voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. Tarkkaan annosmäärään vaikuttaa, kuinka hyvin kuuden annoksen pulloista saadaan hyödynnettyä ylimääräisiä annoksia.

Pre-eklampsia saattaa liittyä äidin työmuistin ja monien muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri, mutta pre-eklampsian yleisyyden vuoksi se voi koskea monia naisia.

Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja siihen osallistui 1 000 naista, joilla oli todettu pre-eklampsia raskauden aikana sekä 530 tervettä verrokkia.

Synnytystä seuraavan vuoden aikana pre-eklampsiaryhmäläisistä 23 prosentilla havaittiin toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn heikentymistä. Vastaavaa todettiin vain 2 prosentilla verrokeista. Työmuistin heikentymistä todettiin 50 prosentilla pre-eklampsiaryhmäläisistä ja 6 prosentilla verrokeista. Yhteydet heikkenivät vuosien varrella, mutta näkyivät osalla naisista vielä vuosikymmeniä myöhemminkin.

On epäselvää, kuinka paljon havaitut muutokset vaikuttavat naisten elämään, mutta etenkin työmuistin heikentyminen voi haitata kaikkia elämänalueita. Vaikutusten taustalla saattaa olla esimerkiksi pienten verisuonten toiminnan heikentyminen, joka on yhdistetty pre-eklampsiaan. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta. Pre-eklampsia suurentaa myös äidin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Huonokuuloiset ovat muita alttiimpia muistisairauksille. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin riskipotilaiden riski sairastua muistihäiriöihin voi pienentyä, jos he saavat kuulolaitteen.

Lancet-lehden julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä kuulolaitteet on yhdistetty muistisairauksien riskin pienentymiseen ennenkin, mutta yhteys on usein nähty riippumatta potilaiden muista sairauksista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteys näkyi vain potilailla, jotka olivat jo valmiiksi suurentuneessa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes tuhatta huonokuuloista keskimäärin 77-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan kuulolaitteet ja neuvontaa ja puolet vain yleistä terveysopastusta.

Tulosten perusteella kuulolaiteryhmäläisten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät hitaammin kuin verrokkien, mutta tämä havaittiin vain potilailla, joilla oli enemmän kognitiivisten toimintojen hidastumiseen liitettyjä riskitekijöitä. Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat kuulolaitteiden todennäköisesti pienentävän vain riskipotilaiden muistisairausriskiä. Huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteyttä ei tunneta kovin hyvin, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Keski-ikäisistä noin joka viidennellä on keskustelua haittaava kuulovika, mutta ne yleistyvät huomattavasti iän myötä. Yli 80-vuotiaista kuulovikaisia on noin kolmannes.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Päivittäin alkoholia juovat naiset saattavat sairastua lonkan nivelrikkoon muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä, ja sen perusteella lonkan tekonivelleikkaus tehtiin kolmanneksen todennäköisemmin naisille, jotka joivat päivittäin 1–2 alkoholiannosta tai enemmän. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet alkoholia.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa naispuolisten sairaanhoitajien terveystutkimusta, jossa tietoja elämäntavoista ja terveydestä kerättiin neljän vuoden välein 20–24-vuotisen seurannan ajan. Tutkimukseen osallistuneista 83 000 naisesta 1 800 joutui tekonivelleikkaukseen lonkan nivelrikon vuoksi.

Aiemmissa tutkimuksissa eri alkoholityypeillä on havaittu erilaisia nivelrikkovaikutuksia, mutta tässä aineistossa yhteydet olivat samanlaisia riippumatta siitä suosivatko naiset olutta, viiniä vai viinaa.

Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikoille altistavat korkea ikä ja ylipaino, vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.