Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee tänä vuonna Espoon Suvisaaristoon. Taudin ilmaantuvuus on noussut tällä alueella merkittävästi viiden seurantavuoden aikana.

- THL seuraa puutiaisaivotulehduksen esiintymistä kunnittain. Tapaukset kuitenkin rajoittuvat usein pienille maantieteellisille alueille, joten hyödynnämme suosituksissamme myös postinumeroaluekohtaisia ilmaantuvuuslukuja, kertoo THL:n tutkija Henna Mäkelä.

Suvisaariston lisäksi TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Kustavissa, Sipoon saaristossa, Lohjalla Ojamon, Lylyisen/Hormajärven, Vohloisen/Virkkalan ja Kirkniemen sekä Kirkkonummella Luoman ja Masalan postinumeroalueilla.

Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat maksuttomia, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki alueen kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat. Kansallisen rokotusohjelman mukaisia TBE-rokotuksia annetaan vain niillä hyvinvointialueilla, joilla on rokotusohjelmaan kuuluvia alueita. Hyvinvointialueet kertovat miten rokotukset järjestetään.

Tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta

Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.

Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Ilmiötä Mäkelän mukaan selittää esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten kasvanut tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista.

Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla ja Kustavissa sekä Ahvenanmaan maakunnassa ja Lohjalla. Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa.

Päivityksiä myös muiden riskialueiden rokotussuosituksiin 

THL antaa rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille. Näiden riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan.

Tänä vuonna riskialueiden rokotussuosituksia on päivitetty Espoossa, Hangossa, Joensuussa, Puumalassa, Raaseporissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa. Rokotussuosituksia koskevilla riskialueilla rokotettava kustantaa rokotussarjan itse.

Kuntakohtaisia tapausmääriä ja TBE-rokotussuosituksia voi tarkastella THL:n verkkosivuilla olevasta karttasovelluksesta.

THL muistuttaa, että TBE-rokote suojaa vain viruksen aiheuttamalta puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa muilta puutiaisten eli punkkien välittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta, eikä se estä punkkeja tarttumasta ihoon.

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Tiedot ilmenevät valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. 

Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen.

Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.

Syitä rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään parhaillaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

- On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.

Rotavirus-, pneumokokki- ja vesirokkorokotteiden kattavuudet aiempaa tasoa

Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.

Vesirokkorokotteen suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa kuitenkin tasaantuneen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.

Rokottamattomien lasten määrä pienessä kasvussa

Rokottamattomuus on Suomessa edelleen hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, on pysynyt vakaana useita vuosia. Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä, ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.

Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy väestön ikääntyessä. Joka vuosi tehdään yli 2500 uutta glaukoomadiagnoosia ja jo arviolta 200 000 suomalaista sairastaa tautia, moni valitettavasti tietämättään. Glaukooma etenee hitaasti ja usein täysin oireettomasti.

Hoitamattomana glaukooma voi aiheuttaa näkövammaisuutta ja jopa sokeutta. Koska syntyneitä vaurioita ei voida parantaa, taudin aikainen toteaminen on tärkeää. Tästä syystä jokaisen yli 40-vuotilaisan on hyvä käydä säännöllisesti silmälääkärin tarkastuksessa.

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta lääkesilmätipoilla, laserhoidoilla ja paineleikkauksilla. Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet, voi vakavan silmäsairauden diagnoosi olla potilaalle järkytys. "Tulenko minä nyt sokeaksi?” on usein potilaan ensimmäinen kysymys glaukoomadiagnoosin jälkeen.

- Hyvien hoitojen ansiosta sokeutuminen on nykyään erittäin harvinaista. Glaukooman etenemisen pysäyttämiseksi on tärkeää havaita sairaus ja aloittaa hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, summaa ilmätautiopin dosentti Päivi Puska.

Glaukooman syyt epäselviä

Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Riskitekijöitä ovat kohonnut silmänpaine, perimä, ikääntyminen, likinäköisyys ja mykiön hilseily eli eksfoliaatio. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse. Sairautta on vaikea havaita itse, sillä tarkka näkö säilyy pitkään hyvänä näköalueen kaventuessa laidoista.

Glaukoomasta tunnetaan kymmeniä eri muotoja ja jokaisella potilaalla sairaus oireilee ja etenee eri lailla. Siksi myös hoito on jokaisella räätälöityä. Potilaan tilanteesta parhaiten tietää oma hoitava lääkäri.

Yhdistys tarjoaa tukea sairastuneille

Vertaistukea glaukooman kanssa elämiseen tarjoaa Glaukoomayhdistys. Yhdistys ylläpitää kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistoimintaryhmiä eli glaukoomakerhoja 10 paikkakunnalla ympäri Suomen. Lisäksi Glaukoomayhdistys järjestää esimerkiksi maksuttomia ja kaikille avoimia silmälääkäreiden luentotilaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kivimäki on itsekin glaukoomapotilas.

- Toisten kanssa keskustellessa huomaa, että sairauden kanssa ei ole yksin. Ja että glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy säännöllisesti hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää määrättyjä lääkkeitään, Kivimäki kertoo.

Maailman Glaukoomaviikkoa vietetään 12.-18.3.2023

Glaukoomayhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö. Yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1998 Helsingissä nimellä Pääkaupunkiseudun glaukoomapotilaat ry. Toiminnan laajennuttua valtakunnalliseksi vuonna 2013 nimeksi muutettiin Glaukoomayhdistys ry.