Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, osoittaa tuore 163 maata kattava selvitys. Liikkumattomuus altistaa heidät muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille.

Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän.

Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet.

Jos suunta jatkuu samanlaisena, WHO:n tavoite fyysisen passiivisuuden vähentämisestä ei tule toteutumaan, tutkijat kirjoittavat. Tämän seurauksena etenkin iäkkäiden sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat tulevat todennäköisesti yleistymään.

Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Tulokset julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys näyttäisi toimivan myös toiseen suuntaan, sillä muistin heikkeneminen liittyy suurentuneeseen masennusriskiin.

Tutkimukseen osallistui 8 300 kotonaan asuvaa keskimäärin 64-vuotiasta englantilaista, joiden muistia ja mielialaa tarkasteltiin 16 vuoden ajan.

Masennusta potevat pärjäsivät muistitesteissä muita huonommin seurannan alussa. Masennusoireiden pahentuminen liittyi myös muistin nopeampaan heikkenemiseen seurannan kuluessa. Muistin heikkeneminen ennakoi myös masennusoireiden pahentumista.

Samansuuntaisia tuloksia masennuksen ja muistin yhteyksistä on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomessa diagnosoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairautta potee yli 150 000 suomalaista, mutta merkittävä osa sairauksista jää toteamatta.

Masennusta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä.

Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin. Yhteys koskee etenkin potilaita, jotka ovat perimänsä takia valmiiksi alttiita sairastumaan.

Tiedot käyvät ilmi JAMA Network Open -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 480 000 keskimäärin 56-vuotiasta seurattiin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 4 000 osallistujaa sairastui psoriaasiin.

Kun tiedot psoriaasidiagnooseista yhdistettiin tietoihin osallistujien asuinseutujen vuotuisista ilmansaastepitoisuuksista, sairastumisriskin havaittiin suurenevan tasaisesti mitä suurempia pitoisuudet olivat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, suurempia PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja typen oksideja.

Geenitietojen avulla tutkijat havaitsivat sairastumisriskin koskevan etenkin osallistujia, jotka olivat perimänsä vuoksi suurentuneessa psoriaasin vaarassa. Korkeimmille ilmansaastetasoille altistuvat, joiden geneettinen riski oli suurin, sairastuivat 2,5–4 kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden geneettinen riski oli pieni ja ilmansaastealtistus vähäinen.

Ilmansaasteet on aiemmin yhdistetty muun muassa psoriaasioireiden pahentumiseen, mutta perimän ja ilmansaasteiden yhteysvaikutusta on tutkittu vähemmän.

Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.

Paramax Rap 500 mg 30 tabletin pakkauksessa on havaittu tuotevirhe. Lääkkeen läpipainopakkauksen alumiinikalvossa on havaittu virheellinen merkintä (Dicuno 50 mg). Itse tabletit ovat olleet virheettömiä. Myyntiluvan haltija Vitabalansin mukaan kyseessä yksittäistapaus, eikä virhe koske kaikkia erän pakkauksia.

Myyntiluvan haltija pyytää kuitenkin asiakkaita palauttamaan virheellisillä merkinnöillä olevat pakkaukset apteekkiin. Apteekki antaa virheellisen pakkauksen tilalle uuden.

Tuotevirhe koskee Paramax Rap 500 mg:n 30 tabletin pakkausta, jonka eränumero on 1104401. Pakkauksia on ollut myynnissä 6.5.2024 lähtien.

Palautuspyyntö ei koske kyseisen erän pakkauksia, joissa on oikeat merkinnät. Näiden lääkkeiden käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Alle vuoden ikäisenä annetut antibioottikuurit voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. Vaikutus näyttäisi liittyvän haitallisiin muutoksiin suoliston bakteerikannoissa.

Tulosten perusteella alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit liittyivät lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä. Tämä havaittiin verrattuna lapsiin, jotka olivat saaneet antibiootteja vasta vanhempina. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos antibioottilääkityksiä oli enemmän.

Antibioottien ja atopian yhteys johtui pitkälti haitallisista muutoksista suoliston bakteerikannoissa, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että näiden muutosten korjaaminen voisi pienentää sairastumisriskiä.

Tulokset kannattaa vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta varhaiset antibioottilääkitykset on yhdistetty atooppisen ihottuman riskiin aiemminkin. Havainnot kannustavat harkitsemaan tarkoin tarvitseeko alle vuoden ikäinen lapsi antibiootteja ja pitämään lääkitykset mahdollisimman lyhyinä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 500 lasta syntymästä viisivuotiaaksi. Tulokset julkaistiin The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.

Päivittäin tupakoivista 44 prosenttia ja päivittäin sähkösavukkeita käyttävistä 41 prosenttia käyttää myös nikotiinipusseja ja 70 prosenttia nuuskaa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on pääosin vähäistä nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet muita tupakka- ja nikotiinituotteita.

Nikotiinipussien päivittäinen tai satunnaisempi käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista 21 prosenttia käytti nikotiinipusseja.

Tiedot ilmenevät vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Kysely ajoittui osin samaan aikaan, kun Fimea muutti tulkintaansa nikotiinipussien sääntelystä lääkelain alaisena tuotteena ja niiden myynti Suomessa vapautui.

Yhä useampi aikuinen käyttää nuuskaa

Nuuskan käyttö on yleistynyt 20–64-vuotiaassa väestössä vuodesta 2000 vuoteen 2020. Myös nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö on yleistynyt. Tupakointi on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin nuuskan käyttö on yleistynyt.

Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ja naisista yksi prosentti.

Nuuskan käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja miehillä. Sen käyttö on yleistynyt näiden ryhmien lisäksi eritoten aikuisilla, joilla on humalahakuista juomista. Miehillä päivittäinen tupakointi on yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää nuuskaa päivittäin mutta suurempaan todennäköisyyteen käyttää nuuskaa satunnaisesti verrattuna tupakoimattomiin miehiin.

Lakiesitys käsittelyssä

Nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Lakimuutoksen myötä nikotiinipussit tulevat selkeästi myös tupakkalain tavoitteen piiriin. Tupakkalain tavoitteena on, että väestöstä vähemmän kuin viisi prosenttia käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Myös esimerkiksi nuuskan käyttö luetaan tähän tavoitteeseen mukaan.

Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on terveydelle haitallista. Ne voivat sisältää korkean määrän nikotiinia ja lisäksi aineita, jotka voivat edesauttaa nikotiinin imeytymistä. Nuuskassa ja nikotiinipusseissa on myös makuaineita, jotka voivat vedota nuoriin.

- Sekä nuuskan käytön lisääntyminen että nikotiinipussien käytön yleisyys osoittavat, että tuotteiden saatavuutta ja houkuttelevuutta tulee rajoittaa, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.