Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

Jatkuva altistuminen melulle heikentää hyvinvointia, vähentää viihtyisyyttä ja voi olla haitallista terveydelle.

Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä, käytävillä liikkumisesta sekä ulkoa kantautuvista äänistä. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman oppilaiden sisäilmakyselyn mukaan melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat yleisiä peruskoulussa ja lukiossa.

Alakouluissa melua oli kokenut vähintään joskus viimeisen kahden viikon aikana 76 prosenttia oppilaista. Yläkouluissa ja lukioissa vastaava osuus oli 72 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Vastaavina aikoina rauhattomuutta alakoululaisista oli kokenut 73 prosenttia ja yläkoululaisista ja lukiolaisista 67 prosenttia.

Kyselyssä havaittiin, että melun ja rauhattomuuden kokemukset kouluissa ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi.

Myös yläkouluissa ja lukioissa melu, väsymys ja päänsärky esiintyivät yhdessä. Lisäksi lähes joka päivä melua kokevat raportoivat kolme kertaa useammin keskittymisvaikeuksia.

Myös rauhattomuus oli yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn ja keskittymisvaikeuksiin. Sekä peruskouluissa että lukioissa tytöt kokivat hiukan useammin haittaa melusta ja rauhattomuudesta kuin pojat.

Kyselystä ei selviä, lisääkö melu ja rauhattomuus oppilaiden kokemaa pääsärkyä ja väsymystä vai lisääkö niiden kokeminen melun ja rauhattomuuden häiritsevyyttä.

- Tiedämme kuitenkin, että melu on kuormitustekijä, joka vaikuttaa keskittymiseen ja voi vaikuttaa myös lapsen oppimiskykyyn ja muistiin. Peruskoulussa vietetään jopa 30 tuntia viikossa, joten oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi meluun ja rauhattomuuteen tulisi puuttua aktiivisesti, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

Melu ja rauhattomuus koulujen sisäympäristöissä -selvitystä varten käytiin läpi yhteensä yli 54 000 alakoulun ja lähes 47 500 yläkoulun ja lukion oppilaan vastausta vuosina 2016–2023 toteutettuun oppilaiden sisäilmakyselyyn.

Vuorotyö ja erityisesti yövuorojen tekeminen suurentavat merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Norjalaisessa kuuden vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että varsinkin raskaampia yövuoroja tekevien paino nousi, valtimot jäykistyivät ja CRP-tulehdusarvot suurentuivat.

Tutkimukseen osallistui 80 työntekijää kahdesta eristetehtaasta. Osa heistä teki raskaampia yövuoroja, osa kevyempiä yövuoroja ja osa vain päivävuoroja.

Kaulavaltimon seinämä paksuuntui (cIMT) kaikilla vuorotyöläisillä, myös päivävuoroja tekevillä. Myös veren HbA1c-pitoisuudet suurentuivat kaikissa ryhmissä, mikä kertoo sokeriaineenvaihdunnan heikentymisestä ja diabetesriskin suurentumisesta. Kestävyyskunto ja siihen liittyvä maksimaalinen hapenottokyky (V̇O₂max) heikkenivät eniten niillä, jotka olivat olleet pisimpään yövuoroissa.

Tutkijoiden mukaan vuorokausirytmin häiriintyminen ja univaikeudet voivat lisätä kehon stressijärjestelmän eli sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tämä taas nostaa verenpainetta, häiritsee sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja lisää tulehdusta elimistössä.

Tutkijat suosittelevat yövuorojen määrän vähentämistä ja riittävien palautumisjaksojen sisällyttämistä työvuorosuunnitelmiin. Tämä voisi lieventää vuorotyön haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä, ja sen toteutti Norjan Työterveyslaitos yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa.

Korkea verenpaine on entistä yleisempää myös maailman lapsilla ja nuorilla, tuore selvitys osoittaa. Havainto on huolestuttava, sillä korkea verenpaine lapsena ennakoi monia terveysongelmia myöhemmin elämässä.

Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 271 aikaisemman tutkimuksen aineistot ja yhteensä yli 3,6 miljoonan alle 19-vuotiaan terveystiedot. Satunnaista korkeaa verenpainetta poti 540 000 ja toistuvasti kohonnutta 16 000 osallistujaa.

Hieman mittaustavasta riippuen lasten ja nuorten korkea verenpaine on yleistynyt jo 1980-luvun lopulta alkaen, tulokset osoittavat. Tällä hetkellä maailman lapsista todennäköisesti 12 prosentilla on korkea verenpaine ainakin yhden mittauksen perusteella. Jatkuvasti – eli kolmessa peräkkäisessä mittauksessa – verenpaine on koholla hieman alle 4 prosentilla.

Tutkijat uskovat, että kehitys johtuu pitkälti lihavuuden ja ylipainon yleistymisestä. Tässä aineistossa verenpaine oli jatkuvasti koholla 7 prosentilla ylipainoisista ja 16 prosentilla lihavista lapsista ja nuorista. Lihavuuden lisäksi myös vähäinen liikunta ja paljon suolaa sisältävä ruokavalio voivat selittää kehitystä.

Korkea verenpaine ei todennäköisesti näy lapsen voinnissa tai terveydessä millään tavoin, mutta aikuisikään jatkuessa se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä lukuisilla muille sairauksille. Riittävä liikunta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä mahdollisten liikakilojen laihduttaminen todennäköisesti laskevat myös lasten verenpainetta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.